HÄMEENLINNAN PIENOISKIIPEILIJÄT: Posiitiivisia muistoja 2010

Kaivelin vähä kuva-arkistoja, jotta edes jotain löytyisi vuodesta 2010. Ja saisi kuvia välistä tänne, ettei mene kidutuksen puolelle tämä. Paljon ei löytyny, hirveästi hyviä juttuja oli muitakin.

Jotakuinkin näin se vuosi eteni olemassa olevien kuvien kertomana:

Kevään sarastaessa oli Manolo-Cup 90-luku, Tukkakiikun vuosikymmen. Jälkipelejäki pelailtiin suuren urheilujuhlan tunnelmissa. Toivottavasti taas keväälä -11.?

Ulos päästyä vuorossa pari ensinousua vanhoihin projekteihin: Tässä se ehdoton nro1. Dave Is my Hero, Hattula.

Ja loistokevät jatkui: Tavastialla rokattiin muistaakseni 22.4.-10

Palkkivehmaan löytyi, ja siellä sain lahjaksi tämän boulderin ensinousun. "Master" .

Illalla olin jo Helsingissä Nosturissa kuuntelemasa hevilegenda Masteria. KIITOS!

Palkkivehmaalla oli myös hienoja slabeja, ja siellä oppi arvostamaan niitä. Crazy-Mike Comfort Zonella.

Kevätkiikut vietetiin oikeastaan luonnollisesti Palkkivehmaalla. Hyvät kelit. Valvottujen öiden ja väsymyksen myötä odotukset ei olleet korkealla, mutta osoittautui kuitenkin, että jossain oli varaparistoja jäljellä.

Harvinainen yhteiskuva pohjolan valtiopäämiehistä."..kuka poijjaat sen miekan saa vedettyä kivestä

???

Sitten saapui kauan odotettu kohtaaminen. Kesäkuuta -10

Tiukkaa keskittymistä, ja suhteellisuutta asioista.

Minulle osoittautui toimivaksi yllättävä ratkaisubeta, heelhookin sijaan todella epäluotettava toehook. Vaan piti se sillon ku piti! JEAH, ROCKROCK

Loistopäivä Fågelbergetillä: Pictor ratkeaa

Ahvenanmaan jäläkeen alako todellinen tutustuminen tradinippuloihin, joita olin tilaillu kahvipäissäni. Pääpaikkana toimi Revenne. Sormet olivat ansainneet kesätauon boulderista. Tosin tuo alla oleva kuva nyt sattuu juuri olemaan pulttireitiltä, mutta yks tavoteha oli liidata,liidata,liidata. ELi sekin taisi toteutua.

And then it was "the ultimate Mauri-challenge"- 4200km ilmastoimattomalla pakulla haisevien miesten kanssa ympäriämpäri Suomea. Pettämätön pakumme Mauri,-sininen ford transit hmm, v91?-kierrätti hyvin ja hauskaakin oli,pakko myöntää. Tosin viimeisen keikan olisi voinut sopia muualle kuin Kuusamoon...