Pääsiäinen part 2

Nonniin. La:

Aamulla löydämme yllättävällä keveydellä tulevan kohteemme. Hattulan kivi. Aamul menee keliä ootellessa. iltapäväksi o luvattu parempaa. Ja pikkasen vaikuttaa juniorin syönti-, ja nukkumisajat. Se on muuten hirvee härdelli ku lapsen kans lähtee retkeileen. Herätään jo aamu 8 aikaan viimeistään, ja silti ollaan valmiita n4tunnin päästä. On vaippaa, hammaspesua,vaatteenvaihtoa,puuron keittoa, tiskausta, puuron syöntiä, tiskausta, vaatteen vaihtoa, oma aamupala, kahvi ja sitte vaipan vaihtoa, pakkausta, evään tekoa, vaipanvaihtoa, ruuantekoa, syöttöä, naamapesua, vaipanniin vois vaihtaa ennen lähtöä. Omat kuteet täytyy ettiä, pukemista, huhuhuhuhuh, no.....no n. 12 jäläkeen päästään liikekannalle. Nyt se stten nähään miten o reenipyristelyt purrut sitkeään pohjoisen luikkulihaan.

aika mitään sanomaton kaveri kuvassa. Onneksi on selässä sillä tuo tuleva adonis.

Perillä pääsee syvä helpotuksen huokaus. Kukaan ei ole talven aikana vienyt kiveä mihinkään! se on jopa kuiva. no joo, ei kaikki kuites ihan priimaa, oteharja jäi kämpille.
Pyöritelen käsiä kuin Kimmo Kinnunen ennen yli ysikymppistä Tokiossa. Sitten vain asiaan, ei auta muu.
Joutsenvariaation (nämä nimet ei sitte kerro kovinkaan monelle mitään. pääasiassa kyseessä on Hämeenlinnalaiset kivien muodot tietyistä kohden,joita pitkin kiivetään, mutta hei, aloittakaa´uusi harrastus, kiipeily, ja tulkaa hämeeseen ja myö näytetään) eka ote nasahtaa talvisen, sisäkiipeilyllisen kuohkeaan ihoon ja viimeistään silloin tajuan ulko ja sisäkiipeilyn suuren eron. Pamautan ylös ykkösellä. ooolrait.!

Joutsenvariaatio 6b(+)lähtömeiningeissä.

No sitte se o roobot mariiee-boulderi.. Manailen kaikkea mahollista. Anna huomauttaa yhden puutteen mihin en ole valmistautunt. "mitäs jos se menee ekalla?" no niin, niihän siinä kävi. Se meni ja oli aikaa passailla ja hakia otteita. Onko talvinen kuumeilu siis tuottanut jopa tulosta. kai se niin vain on. tämä kaikki vielä ottaen huomioon eilisen sisäkiipeilyn. Olisin kuitenkin taipuvainen nostamaan vaikeusasteen 6c:n tasolle. Se yksi muuvi on vaan semmonen. no ei se niin tärkiää ole. oujes.
Robot Mv.-09Se vaikein muuvi, on muute näkönen. ja mie oon iha sävy sävyyn

Illalla paistellan Kanafileet ja lämpäytetään sauna. Ilmapiiri on jopa hetkittäin epäilyttävän rento. Olemmehan kuitenkin yksivuotiaan pojan vanhemmat.

Su

Täksi päiväksi on sovittu köysihöpelöintiä Jaanakalliolla. No voihan sen ajatella että monta boulderia peräkkäin ja sitten on vaan se köysi siinä. Ei vaan hippihän diggaa kaikkea paitti sotaa.
Kun aamuhäsläköinti ja pakolliset sarkasmit on hoidettu niin eiku matkaan veli hopea. Olemme hienosti aikataulussa. Haemme Timon vain 1/2tuntia myöhässä.
Lähdin tähän päivään asenteella kaikki kiipeily on hyvästä, mutta kun ne seinät näkee, niin se Conan barbaari vaan herää. Eli teki mieli yrkätä omia vaikeita. No meitä nyt oli muitakin matkassa ku minun suuri egoni, mutta kuites, pitäs sen miun egonkin saaha kiivetä. No siis tulos on, että huolimatta otollisista olosuhteista saan käännettyä yleisen universumin vakion negatiiviseksi. Tämän negaation voittaa kuitenin haikkaaminen naisilta piiloon juniorin kanssa kallion päälle. Voi jos ne tietäs mistä me mentiin. Päällä attelen, että mitähän se juniori tuumaa näkymistä.. Vastaukseksi saan kuorsausta olkani takaa kantorinkasta. että näin.

tuola met olthiin, mutta sie vain nukuit

Illalla kireys ei taho poistua ja napsut on tarpeen. No tulipa tiskit tiskattua ja musaa kuunneltua sekä vietettyä lisää Isä-poika aikaa. Ilta kuites päättyy hyvin. Päädymme ratkaisukeskeiseen ajatteluun. Täytyy vaan löytää ne keinot miten pienen lapsen kanssa kiivetän sujuvasti. Esim. lapsivahti voi viiä lapsen muualle jolloin molemmilla on rauha tehä omiaan. itse koin tämän hyväksi tavaksi. Oli paljon mukavampaa haikata juniori selässä kallion päälle kahestaa, ku olla sen kans kallion juurella ja yrittää pitää se pois kiipeilyalueelta ja kuitenkin hyvällä mielelä ja touhuamassa.

Minä se vaan tässä kiipeilen, mitä ne nuo vanhukset oikein ressaa? reitti: Hössi, 1a+

Kiikut muuten meni taas hyvin. Koko perheeltämme. mutta ku se ei aina ole niin yksinkertaista.

Ma

Jätetään juniori Annan siskon hoiviin ja käyään pikaisesti Ahoisilla kivien tilanteen kartoituksessa. Ovat kohtuu kuivia ja päätänkin yrkätä Loathium projektia. Kaikki menee mahtavasti ja löydän tunnin aikan muuvit ja saan ne yhtä luukuun ottamatta tehyä. Ny o vaan semmonen juttu että polven ulkositeet otti vähä damagea ja kattellan miten suuri vahinko on kyseesää. Joka tapauksessa hieno edistys. Tein mm. muuvin jota en ollut viime kesänä saanut tehtyä. ja tämä on jo 4päivä putkeen. siis kiipeilyä. Mukava oli olla uylkon avaikka ilma ei ollut kuin morsian.

Projektointa-Loathiumilla. kryptinen toe-hook.(nyt ku Timo tiiät ni et sitte tiiä tuota!) Iha mukava kuva,tänks Anna.

No ny on tämäki kirjotettu ja huomena ootta työt, lepopäivät treeneistä pe asti ainaski ja odotus siitä kuinka vakavasti polven nivelside o menny..

T: -Hiukan on kuites positiivinen fiilis, sorit vaan.

Plösön Pääsiäinen

Hei taas! Keksin oivan jutun. Raportoin tänne pääsiäisen kulun päivä päivältä. Näin se mennee ku yrittää leikkiä treenaavaa wanna-be-kiipeilijää.

Pe
Hirviän aamukinan (jonka minä aiheutan, koska haluaisin jo ikuisuuksiksi ulos yrkkään omia projekteja-not going to happen! hei meillä on lapsikin) jälkeen päätämme mennä Keiville kiipeen, koska ulkona on epävarma keli. Keivillä tulen toisiin aatoksiin ja päätän mennäkin itte iltapäivällä ulos. Ja sitten muutan tätä päätöstä, ja päätänkin kiivetä sisällä. Pääsee Lammaspaistin tekoon ajoissa ja saa leikkiä kokkia. No, tämä aiheuttaa logistisia onkelmia naisväessä ja eiköhän ole taas pikkasen känkkäränkkää ilmassa. No onhan nyt pääsiäinen, eikös ne noidat ny lentele.
Mutta itse kiikku kulukee hyvin ja rikon omia ennätyksiä reiteillä. Ja mikä kuitenkin parantaa ilmapiirin lopullisesti on se, että varsinkin Anna on liekeissä ja vetää ykösellä niin sanotun valkosen poikkarin ja pamautta siihen päälle korkealle nousevan kurkottelua ja hipsuttelua(hipsiäistyylistä liikettä otteen pintaa pitkin, kunnes saa kiinni otteesta(Hipsiäinen kts.Pikku Kakkonen))vaativan ongelman. (niin ja se, että pyysin omaa kiukutteluani anteeksi)Kiivetessään hän osoittaa hermokuria ja kun liikkeet tekee hitaasti niin ei hötkyily tiputa seinältä. Sitten Anna vielä teloittaa valkosenreitin negaseinän puolella ja yllättää täysin itsensä kiipeämällä pätkän kattoa. joten on siis ihan hyvä päivä.
Plösö-juniori ny sitten viimein uskaltautui koskemaan keivin stereoihin ja nyt o sitte aina kiellettävä ts. helvetti on irti. Kotonahan on jo rikki mennyt dvd ja cd-soitin ku herra on "säätäny"
No ulos ei sitte mennä tänään mutta lammas on hyvää ja viini ja sauna ja yksi saunanjälkeinen lappari ulkoterassilla tekee hyvää ainakin mielelle. Ja JYP voitti Kärpät ja johtaa finaali sarjaa ny 2-0!
Nyt sitte kiistellään niin ittensä ,ku perheen jäsenien kanssa, että mihin huomena,heh. No ehkä Hattulaan kokeileen Robot-marieta yms. Pelota tosin ihan hirveesti jos ne ei mee niin hyvin ku viime keväänä. On vaan niin paljon helpompaa yrittää jotain, jota ei ole päässy, kun mennä vertaileen kuntoaan johonkin, jonka on just just päässy viime vuonna. Toinen tapa ruokkii varmasti positiivisuutta, toisessa on mahdollisuus pistää isot masiksen rattaat liikkeelle. Arvatkaa vaan kummalla tavalla lähetään. -TULTA PÄIN- Horses of Hades here I come!!

huomiseen- Motivaatioylikuormittunut ja sen angstiseksi mielialavaihteluksi kääntänyt Plösö

Taistelu on päällä

Puolitoista kuukautta on mennyt edellisestä tekstistä. Niin ne harjakaiset oli ja ja seuraavana päivänä olinkin jo häissä Oulussa. Eli Keivi on kunnossa ja Kaveri naimisissa. Paluumatkalla olo olikin sitten kuin väärin tankanneella viienkytäkilometrin kävelijällä.

Kovaa vääntöä keivillä

No täälä taistelu jatkuu yhä. Hyvä hyvä. Mutta tämä taistelu on ottanut uhrinsa. Pienoiskiipeilijät tiimistä Timo on jo hyvän aikaa ollut kuntoutuslomalla ja boulderit hän joutuu unohtaan vielä tältä keväältä.Meikäläisellä kitisee oikean käden keskisormen nivel. Ja juuri kun sen kanssa oppii jotenkin elään, venäytin reiteni. ELi juoksuohjelma senkun vaan venyy ja paukkuu ja en kehity mihinkään. Ulkona kosteus vaan jatkuu ja kevät ei kai tule laisinkaan.

Rahatilanne ei näytä hyvältä ja Hammas suurella todennäköisyydellä pääsee kiekkotermein ensimmäisestä osaottelusta (kevätkausi) voittajana. No mitä tehdä kun mieltä painaa jatkuva takaiskujen sarja?

-Uuusia välitavoitteita ja treeniohjelman jatkuvaa säätöä ja vammoihin sopeutumista! K.I.S.S. (Tamminen) ja palkkio tulee myöhemmin.ehkä.. mutta on hyvä keksiä hyviä syitä olla iloinen.

Julkaisenkin näin pari väli tavoitetta:

Siinä se menee tosta jyrkimmältä kohalta suoraan ylös. "Loathium"

Boulderprojekti viimevuonna kehitetyltä Ahoisten alueelta: Loathium. Oon saanu viime kesänä persauksen irti maasta lähtöotteilta. Sellainen negatiivinen lyhyt ja erittäin matalasta asennosta lähtevä boulderi. vaikeudesta on vähä vaikia sanoa mittään ku ei oo saanu ku pyllynsä ylös turpeesta. Vaikia. Kiipeän sen silti!!!!!!!!<-hirveä uho.

Toinen ihansiissikavaikiaenikinäpääse jossa en oo ees sen vertaa tehny on niin sanottu Etelä-Amerikka-Boulder Ahoisissa. Reitti siis menee kivikehyksissä jotka muodostavat ko.manteereen muodon. Löytyy Agenttikiveltä.

Sitten on vielä Hattulan kivellä Robot-Marie reitin loppuosaa hyödyntävä mutta erisuunnasta aivan eri tason kuntoa ja verkkareita vaativalla lähöllä varustettu onkelma. Puoliväliin on päästy, mutta sitten on se kohta jossa tiputaan kaikki, kun ei jaksaa pitää kiinni kivestä kropan liikkuessa.(huomaatteko kuinka yksinkertaista kiipeily lopulta on)

Plösönä Robot Marie-boulderilla, kyseenalainen 6b+. Se projekti tulee tohon oikelta. R-M taas lähtöö tuolta kuusen persauksesta

Aion myös sotkeutua köysihommin mutta niistä ehkä myöhemmin.

Tähän aikaan vuodesta kuuluu ylisuuret uskot omista voimista ja tulevista tavoitteista. Mutta hei, kun tavottelee taivasta pääsee puunlatvaan. hoooooooo!

Vakavaa asiaa:
Voima jakso 4viikkoa on nyt ohi. kevyttä n.2viikkkoa vietän ja pääpaino pitäs ainaki olla tekniikassa ny, jos satun käymmään keivillä tosin olen jo hiukan siirtynyt kohti voimakestävyysjaksoa joka alkaa pääsiäisen jälkeen ja kestää 6 treeni kertaa, n.2viikkoa. minun kroppa ei varmasti kestä tällä hetkellä tuon enempää.

Voimakestävyysjaksolla ajattelin tehä silleen, että kiipeän viittä raskasta ja vaikiaa reittiä peräkkäin aina yhtä reitiiä niin pitkälle ku pääsen, toppiinhan pyritään. tyyliin: 1reitti vaikein, mankkaus, 2 reitti, toiseksi vaikein, mankkaus, 3reitti, mankkaus,4reitti, mankkaus, 5 reitti ja sit 5-10min lepo, ja toistan saman vielä kahdesti. Tämän jakson jälkeen yksi viikko kevyesti ja sitten pikkuhiljaa pitäisi kohdata ne tavoitteensa ja nähä totuus.. joka pelottaa.. entä jos en ole kehittynyt...

Tosa mennäviikoilla roikuin otelauassa kotona ja tein vertailevan treenin jonka olin tehnyt samaan aikaan vuonna 2008. Otteessa roikkuminen oli parantunut parhaimmillaan jopa 3-4sekuntia. se kyllä lupasi hyvää..hyvä tapa ja kyllä se treenien merkkaaminen vihkoon kannattaa.

tää oli ny tällanen tylsä teksti.

-diisseliplösö

these weeks i´ve been mostly listening to Meshuggah:Obzen

Ikuisuusprojekti Klasua(maybe 7c) tapaamassa. Viel o lunta, on nousu vain unta