Oho! mitä sain aikaiseksi, kun jälkikasvu yritti nukkua päikkäreitä. No keisarilla pitää olla uudet vaatteet.
Bloggerin käytön suunnitellut kaveri on kyllä asiamies.
Sunnuntaina oltiin taas "kirkossa" eli kalliolla. Tähtäimessä oli sellasia kalliorännejä, joissa olisi lunta heittää naamalle, vähän jäätä hakuille, ja kalliota, johon kolistella kaikkea mahollista. Onnistui. Päällimäisenä jäi mieleen itselleni nimeämäni "Ny född"-ränni. Luntaa ja maata ja vähä kalliota, lopussa oli kuusi kaatunu rännin yli muodostaen tiheän oksistonsa avulla juuri meikän kokoisen pyöreähkön reijän, josta noustiin toppiin eli päälle. Ei varmistuksia, mutta eipä siinä tarvinnu. Kyseessä on muuten sellasta nysväystä, mitä ei pidä sekoittaman oikeiden jamppojen varmistamattomaan kiipeilyyn.
Onnistuin myös tippumaan ekaa kertaa jääkiipeillessä. Yläköyessähä tuo tapahtu, mutta on aika eri hommaa ku kesällä. Lipsahtaa, tuntuu että putoo, ei putookaan(toinen hakku ottaa kiinni), PUTOO sittenkin, räminää kolinaa osumia, lunta, jäätä, kuusen oksia, pysähdys hellästi köyteen. Oikiassa olokapäässä matkamuistona mustelma. Jääpuikkelohan siihen sinä rytäkässä ampu. Kait..
pakkasta oli siinä -20 paikkeilla. Hyvin kuites pärjäs. Mutta jos tunnet hanskasi märiksi ni vaiha kuivat enneku lähet kiipeämään. Vaikiampaa sitten myöhemmin.
Joo ja kuvia ei ole. Kamera rikki olluna jo kohta vuojen.
No tuossa hyvät jutut, huonot sitte o se että reenit menee perseeleen ku lapsi sairastui ja sitä kattomasa olen. Onnettomien sattumien summana(työvuorot,flunssa,yms) en pääse reenaan ennen torstaita ainakaan. Eli ns lepopäiviä tulee ainakin3, yhden sijaan, ja - mitä,missä,milloin reenata-logistiikka menee uusiksi. Ny on kaupanpäälle jo itelläki vähä kipee olo.(btw, se edellinen kipee olo meni onneksi ohi ja su kiipeily onnistui.)
Eli pahimmillaan edelliseen kiipeilyreeniiin tulee väliä yli viikko.
Mutta hei kääntöpuolena uusi vetävä brändäys tänne. Voi... .....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti